Spoken word -ilta + aamulenkin ajatuksia taiteesta <3

Sunnuntaiaamu. Heräsin kello 5.50 Mimin tassujen rapinaan. Kömmin pehmoisen untuvapeiton alta pukemaan takkia päälle ja etsimään talutushihnaa. Rakastan aikaisia aamuja, vaikkakin tänään ikkunasta näkyvä ohut lumipeite kertoo aamulenkistämme tulevan vilpoinen. Takatalvi, josta on koko viikko puhuttu, olikin totta.

Vilkaisen sängyssäni nukkuvia lapsia ennen ulos lähtemistä. Rakastan tuota näkyä: unesta takkuiset hiukset lepäämässä tyynyillään, kuin ne olisivat suortuva kerrallaan siihen aseteltu. Hengitystä, joka täyttää hiljaisuuden tasaisella tahdillaan. Rauhaa, joka väreilee ilmassa.

Napsautan veden kiehumaan, avaan ulko-oven ja annan kylmän ilman herättää kehoni kerralla.

Olen viikonlopun aikana lukenut kaksi kirjaa alusta loppuun. Se on ollut ihanaa. Antaa lauseiden rytmin viedä mukanaan. Sanojen johdattaa uusiin maailmoihin, ja hellästi avata uusia ajatuksia. Nauttia kerronnan väliin jäävästä tyhjästä tilasta, jonka täyttää omalla tulkinnallaan. Löytää merkityksiä, ja nauttia pinnan alla olevan ymmärtämisestä. Oleskella hetken toisen luomassa todellisuudessa. Antaa hänen maailmansa ravisuttaa omaani.

Ajatus siitä, miten tarinat löytävät kertojansa kiehtoo minua. Miten tarinat syntyvät, löytävät sanansa, saavat muotonsa ja saavuttavat lukijansa. Juuri ne, joiden sydämiä niiden on tarkoituskin koskettaa. Mikä lahja on uskaltaa jakaa sitä, mitä sisimmästä nousee ja antaa sen ravisuttaa kokijansa sielua. Huomaan, että tämä vuosi johdattaa askeliani koko ajan lähemmäksi taiteen eri muotoja: kirjoittamista, maalaamista, tanssia, musiikkia. Haluan nauttia maailmoista, joita muut ovat luoneet. Uppoutua niihin ja ammentaa niistä omaan todellisuuteeni.

Ihmisten lahjakkuus hämmästyttää. Kyky kanavoida kokemaansa ja ilmentää näkemäänsä saa lähes haukkomaan henkeä.

Tänä vuonna olen päättänyt seurata sitä, mikä kutsuu ja kulkea lähemmäs sitä, mikä sytyttää sydämeni eloon. Olen päättänyt tehdä, toteuttaa ja kokeilla, vaikka se tuntuisi hölmöltä ja vaikka en osaisi vielä. Kuinka me muuten tiedämme, minkä on tarkoitus tulla todeksi kauttamme? Ovatko taiteen eri muodot sittenkin vain olemisen eri muotoja. Niitä, joihin kaikilla on pääsy, kunhan löytää myös rohkeuden antauta.

Kävelemme pienen kolmion muotoisen lenkkimme ulkona loppuun. Kello on hieman yli kuusi. Maa on vielä hetken lumesta valkoisenaan. Avaan oven, ja annan ilmassa väreilevän rauhan, aamukahvin tuoksu ja tasaisen hengityksen tahdin täyttää sydämeni onnella. Tämäkin aamu on lahja. <3

—-Tule mukaan lukemaan omia tekstejäsi ja nauttimaan toisten sanoista. Kohtaamaan uusia maailmoja, ja uppoutumaan tunnelmiin. Antaa elämän ravisuttaa. . 19.5 Spoken word: Runoja & Sanoja -iltaan klo 19, etänä. <3 Ilmoittaudu tästä.